Ryömintätilakuivaus

Eriasteiset kosteusvauriot ja vesivahingot ovat eräitä tyypillisimpiä kiinteistönomistajia kohtaavia ongelmia. Kosteutta voidaan havaita eri muodoissa, vesihöyrynä (höyryn muodossa), vetenä (nesteen muodossa) tai jäänä (kiinteässä muodossa). Kaikki ilma sisältää enemmän tai vähemmän kosteutta höyryn muodossa. Emme kuitenkaan voi havaita sitä paljaalla silmällä ennen kuin vasta sitten, kun höyry alkaa tiivistyä pieniksi vesipisaroiksi esimerkiksi kiinteän materiaalin kuten metallin tai lasin pinnalle. Useissa kiinteistöissä etenkin kesäaikana lämpimän ja kostean ilman työntyessä ryömintätilaan ryömintätilan kosteus nousee liian korkeaksi.

Ongelma koskee niin uusia kuin vanhoja kiinteistöjä. Ongelmien määrässä on ollut havaittavissa lisäystä mitä enemmän uusien kiinteistöjen, etenkin omakotitalojen, ryömintätiloja on rakennettu selkeästi maanpinnan tason alapuolelle. Tuuletuksen lisääminen maakosteuskuorman vähentämiseksi saattaa lisätä huomattavasti kosteuskuormaa ilmamassojen lämpötilaerojen kasvaessa, ja vastaavasti tuuletuksen vähentäminen heikentää maakosteuden haihtumista. Kukin kiinteistö on oma yksilönsä ja ryömintätilan toimintaa tulee tarkastella kunkin kohteen tarpeiden mukaan.

Kosteus itsessään ei ole millään tavoin vaarallista, mutta runsas kosteus yhdessä eloperäisen (orgaanisen) materiaalin kanssa, esimerkiksi ryömintätilassa, aiheuttaa usein ongelman homeiden hyökkäyksen, sienikasvustojen muodostumisen sekä hajuongelmien muodossa. Sama ongelma esiintyy erilaisissa ryömintätilallisissa talorakenteissa, niin tuulettumattomissa, sisätilatuuletetuissa kuin ulkoilmatuuletetuissa ryömintätiloissa. Viimeiseksi mainittu ryömintätilan tuuletustapa, ulkoilmatuuletus, on käytössä olevista tuuletustavoista yleisin, mutta samalla myös usein kosteusongelmien muodostumiselle erityisen herkkä. Ryömintätilojen kosteusongelmat ovat erittäin yleisiä, ja koskevat niin uusia kuin vanhoja rakennuksia, kuten myös niin betonisia kuin puurakenteisia ryömintätilarakenteita. Esimerkiksi harva omakotitalon omistaja ymmärtää, että kuuma ja kostea kesäaika vaikkapa heinä-elokuun aikana on riskialteinta aikaa ryömintätilan vaurioiden syntymiselle. Koska sinä olet viimeksi käynyt ryömintätilassasi, ja oletko tehnyt sitä koskaan loppukesän helteiden aikana?

Kun ulkoilma, etenkin lämpimien vuodenaikojen aikana, kulkeutuu ryömintätilaan (D) talon alle, alkaa ilmamassa jäähtyä ryömintätilan kylmän ympäröivän ilmamassan vaikutuksesta. Tämän johdosta tilan suhteellinen kosteus nousee kasvattaen riskiä home- ja mikrobiongelmien sekä hajuongelmien syntymisestä. Kuivaamalla ryömintätilan ilmaa siten, että suhteellinen kosteus on keskimäärin 60-65%, voidaan homeongelmien syntyminen estää. Ilma ryömintätilasta imetään ryömintätilakuivainlaitteeseen (A). Kuiva ilma (B) laitteesta johdetaan takaisin ryömintätilaan tasaisesti siten, että ryömintätila pysyy kuivana. Samanaikaisesti kun kuivainlaite kuivaa ilmaa, se erottelee kosteuden (C) joka johdetaan ulos kiinteistöstä.

Ryömintätilakuivain on rakennettu siten, että se ei vain kuivaa ilmaa, vaan laitteen läpi kulkevaa ilmaa (C) voidaan ohjata kaikissa kosteusolosuhteissa (ilman että kuivauslaitteen kapasiteetti tai käyttökustannukset muuttuvat). Edellä mainitulla tavalla voidaan ryömintätilan alipainetta ohjata (D) siten, että mahdolliset olemassa olevat hajut (E) imetään kuivainlaitteen kautta ja ohjataan ulos kiinteistöstä, jolloin epämiellyttävä hajuongelma poistuu myös niinä aikoina kuin itse kuivainyksikkö ei kosteusolosuhteista johtuen ole toiminnassa.

Lisätietoja ryömintätilakuivauksesta löytyy alla olevan linkin kautta: http://www.ryomintatilakuivaus.fi